Astuin sisälle tanssisaliin ja kävelin hetken etsiskellen hyvän näköistä "kinkkua". Kiertelin ja kaartelin tanssisalissa noin puoli tuntia, mutta en löytänyt sopivaa. Päätin astua "puhvetin" puolelle.
Otin drinkin ja palasin takaisin saliin. Kuinka ollakaan, silmiini sattui neitonen eräässä nurkassa. Lähdin housut tutisten astelemaan löytöäni kohden. " Tuota, hih, hih, tuota, hih, saiskon, heh,heh luvanm hih?" No, hyvä onneni oli jäänyt taas kotiin nukkumaan, sillä viereeni asteli, täytyy myöntää, komea herrasmies, jolla oli onni mukanaan. Menin jälleen "puhvetin" puolelle ja otin vielä pari drinkkiä. Nyt alkoi päässäni pyöriä, tunsin oloni ihmeen kevyeksi. Tavallinen mies ei vielä noin pienestä olisi ollut millänsäkään, mutta minä, joka olin ensimmäisissä tanssiaisissani, joka en ollut tottunut edes noin vähään alkoholimäärään, tulin jo "känniin".
Palasin jälleen salin puolelle, jolloin en enää tähystellyt tanssikumppania, vaan kävin istumaan erääseen nurkkaan. Kuinka ollakaan pudotti eräs neiti laukkunsa juuri minun kohdallani. Minä, herrasmiehenä, ryntäsin heti nostamaan sitä. "Olkaa hyvä!"" Kiitos, mutta ettekö haluaisi tanssia?" sain vastaukseksi. "Oho!", ajattelin, tämähän käy kuin romaaneissa. Loppuilta menikin siinä tanssiessa ja jutellessa, kunnes päätin poistua.
Sen voitte arvata, että seuraavana aamuna parjasin alkoholia ja koko tanssiaisia oikein sydämeni pohjasta. Päätin, että ne olivat ensimmäiset ja viimeiset tanssiaiset koko elämässäni. Voi, voi vatsaani!
(Just joo, tuohon aikaan olin täysin absolutisti, enkä ymmärtänyt drinkkien päälle mitään. Ja aika monissa "tanssiaisissa" olen tuonkin aineen jälkeen ollut.) Aineen arvosana oli 8+.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti